Teräshampaan Pettävän Varjon Laulu: sukutaulu
Koirat joita ei ole sukutauluun merkitty ovat tietääkseni evm. koiria.
I: BH Hk3 Jk1 Vk1 Ek1 vFIN KVA STDcs vAVA vPVA Ärrälän Överi Ölinä (ruskeavalkoinen)
II: TK3 Teräshampaan Zeus (black tricolour)
III: evm
IIE: BH Jk3 Hk3 vFIN KVA & TVA vPVA vAVA MEVA vKTV-F vFBV vRH-TA Teräshampaan Dynasty (tricolour)
IIEI: evm
IIEE: iee BH Hk3 vFIN KVA vPVA Bondeland's Barbeque (tricolour)
IIEEI: Boneland's Mickey (punavalkoinen)
IIEEE: Boneland's Tirtintin (mustavalkoinen)
IE: BH Hk1 Jk1 vKTV-F Teräshampaan Siperianpihta (ruskeavalkoinen)
IEI: vPVA Yyhs Varkentje (punavalkoinen)
IEE: BH RH-F A vPVA vPDKW-09 vPFRAW-11 vFIN, vSWE, vFRA & vDK PMVA Dux's Tinkerbell (blue merle)
Liljan isä Ärrälän Överi Ölinä on Hensun kasvattama ruskeavalkoinen uros, jonka kummatkin vanhemmat ovat omaa kasvatustyötäni. Olli oli eläessään varsinainen monitoimimies, sen kanssa tuli kisattua useampaakin eri pk-lajia, agia, paimennusta, ascaa. Oikeastaan kaikkea mitä Ollin kanssa kunnolla aloitti niin siitä se myös valioitui. Valitettavasti ascaa ei keritty jatkaa pisemmälle, mutta kerkisi Olli sieltäkin hakea ensimmäisestä luokasta tunnukset lampaalla ja karjalla. Olli oli hyvin tasapainoinen uros, jolla oli aivan 10+ hermot. Se ei juuri koskaan pitänyt itsestään mitään ääntä. Upea koira! Toivon, että se jättää pentuihinsa kaiken sen hyvän mitä siinäkin oli. Näyttelyistä paras tulos erittäin hyvä.
Ollin isä Teräshampaan Zeus oli musta kolmivärinen uros, jonka pääpainotus oli tokossa. Eros valitettavasti oli nuorena vähän heittopussina ja otti aikansa, että se löysi oman paikkansa Hensun luota. Se ei ehkä ollut uros helpoimmasta päästä vaan vaati kouluttajaltaan paljon. Hyvin kovapäinen eikä herkästä hätkähtänyt, mutta luki ohjaajaansa kuin avointa kirjaa. Eros saavutti TK3-tunnuksen ja paimennuksesta AI-luokasta KUPI:n. Näyttelyistä hyvä taisi olla paras mitä Eros sai.
Eroksen emä Teräshampaan Dynasty oli kolmivärinen aivan helvetin hieno piirroskuvallinen narttu. Aivan uskomaton työmyyrä! Iivi kaivoi parhaat puolet esiin sijoitusnartustani. Voi oikeastaan sanoa, että Nana pärjäsi missä vain mitä Iivi halusi sen kanssa harrastaa. Nana on kahdeksan lajin käyttövalio, jonka lisäksi sillä on tuloksia myös esim vesipelastuksesta. Näyttelyistä ainakin erinomainen ja luokkansa kolmas. Eroksen isä on evm. koira
Nanan emä Boneland's Barbeque on yksi ensimmäisistä kolmesta bordercolliestani, oikeastaan se kolmas ja samalla ensimmäinen suvullinen bortsuni. Hieno trikkinarttu. Barbin kanssa ei koskaan käyty näyttelyissä ja sen päälaji oli pk-haku, josta se ylsikin valioksi. Barbin kanssa kisattiin myös paimennuksessa valioksi asti ja vepestä suoritettiin soveltuvuuskoe. Se oli ihan pätevä harrastuskoira, mutta siinä näkyi nuoren kouluttajan kokemattomuus. Uskon, että Barbista olisi ollut pisemmällekin, mutta itselläni ei vielä rahkeet riittäneet. Barbin isä Boneland's Mickey ja Boneland's Tirtintin ovat olleet olemassa, mutta eivät ikinä kisanneet missään. Kuitenkin näin vanhemmissa sellaista luonnetta ja potentiaalia, että halusin ehdottomasti ostaa Barbin itselleni.
Ollin emä Teräshampaan Siperianpihta oli mielettömän hieno ruskeavalkoinen narttu, joka aloitti lupaavan kisauran agissa, paimennuksessa, pk-lajeissa ja koiratansseissa, mutta kisaura jäi vähän kesken erinäisten ongelmien seurauksena. Pihtalla oli oikeus agissa III-luokkaan, paimennuksessa AIII-luokkaan ja pk-jäljellä & -haulla AVO-luokkaan. Vähän jäi harmittamaan, että Pihta ei viimeistä KUPIa kerinnyt hakemaan paimennuksesta, koska olisi sen ihan varmasti saanut! Enkä usko, että agikaan olisi taidosta jäänyt kiinni. Koiratanssin parissa tämä neitokainen näytti taitonsa ja kyntensä valioituen reilussa kahdessa kuukaudessa aloitettuaan kisauransa!! Pihta teki upeaa työtä, sillä oli todella hyvä moottori töihin ja se ei pelännyt ketään eikä mitään.
Pihtan isä Yyhs Varkentje oli punavalkoinen uros, joka paimensi, paimensi ja paimensi. Oli ihan sama mikä eläinlaji oli kyseessä niin Tjeje varmasti hoisi homman kotiin! Mutta mihinkään muuhun Tjejellä ei ollut intoa eikä siitä saanut oikein treenikaveria. Tekihän se töitä, mutta siitä puuttui se palo, joka sillä oli paimentaessa. PAKK & PESO käytiin yrittämässä ja kumpikin hylättynä. Käyttäytymiskoe ei tosin jäänyt kuin kuudesta pisteestä kiinni, mutta siihen jäi se pk-ura. Näyttelyistä paras tulos taisi olla erittäin hyvä ja luokkansa kolmas. Upea paimenkoira, joka teki töitä omistajalleen paimennuksessa aivan sadalla ja omistaja olikin Tjejelle kaikki kaikessa.
Pihtan emä Dux's Tinkerbell tuli minulle aikoinaan aikuisena kodinvaihtajana. Hieno blue merle narttu, joka pärjäsi näyttelyissä. Oikeastaan Daralle taisi olla vahvempi näyttelyinto kuin työinto. Se oli aina valmiina lähdössä näyttelyyn ja istui auton vieressä heti, jos näki näyttelytavaroita pakkaavan. Kyllä se toki töitäkin teki. Paimennuksesta se valioituikin, jonka lisäksi tokosta sai ALO1-tuloksen, pelastuskoirakokeista RH-F A-tunnuksen, flyballista keräsi 35pistettä ja hyväksytty käyttäytymiskoe. Olihan se ihan kohtuullinen harrastuskaveri, mutta parempiakin minulla on ollut. Toivoinkin niiden jättävän Tjejen kanssa erityisesti paimennukseen taipuvaisia pentuja ja on se taipumus näkynyt Pihtassa sekä pojassaan Ollissa.
E: BH Hk2 VK2 RH-E OTDd vPVA vAVA vFIN TVA Teräshampaan Disney Channel (tricolour)
EI: BH vFIN TVA vPVA Ketunjalan Best Choice / Rajattoman Best Choice (mustavalkoinen)
EII: HillUp's Romando (mustavalkoinen)
EIE: Rajattoman Jump On! / Ketunjalan Jump On! (tricolour)
EE: BH FH1 vPVA Teräshampaan Arkajalka (mustavalkoinen)
EEI: BH Hk3 Vk1 vFIN KVA Shassian Kuunloiste (mustavalkoinen)
EEE: BH Jk3 Hk3 vFIN KVA, PVA & TVA Lemonade (punavalkoinen)
Liljan emä Teräshampaan Disney Channel piti aikoinaan mennä sijoituskotiin, mutta palautuikin sieltä kotio - joka oli minulle kuin riemuvoitto, koska Chanel oli emänsä pentueessa ainut henkiin jäänyt ja alun alkaenkin lellikkini. Kaunis piirroskuvallinen tricolour narttu, jolla oli potkua treenaamiseen. Ihanan reipas ja avoin narttu, aavistuksen voimakastahtoinen ja huonosti motivoitavissa. Rakasti leikkiä lelulla, joten sillä pyrittiin palkkaamaan, kun ruuasta ei ollut Chanelin kohdalla palkaksi. Monitoiminen narttu, joka valioitui helposti agista, tokosta ja paimennuksesta. Pk-lajeissa sai oikeuden haun ja viestin voittajaluokkaan, mutta siellä ei keritty enää kisaamaan. Ascassa käytiin kisaamassa ankoilla, joka olikin varsin miellyttävää lampaiden paimennuksen rinnalla. PN4 taisi olla Chanelin paras näyttelytulos.
Chanelin isä on Ketunjalan Best Choice / Rajattoman Best Choice, joka on vaihtanut kasvattajaliitettä ja löytyy vFCI:n rekisteristä kummallakin nimellä. Uroksella on tämän pentueen lisäksi myös toinen pentue. Olen elänyt käsityksessä, että käytin tässä pentueessa evm. sukuista urosta, mutta uroksen isä HillUp's Romando löytyy vFCI:n rekisteristä, vaikka Ketunjalan Best Choice pentuesivulla huudellaan, että ainoastaan uroksen emä Rajattoman Jump On! / Ketunjalan Jump On! on ollut olemassa. Joten kukin tehköön päätökset tämän suvun suhteen. Todennäköisesti uros on 1-polvinen suvultaan. Ruuti oli kohtuullisen kovapäinen ja aina mukana kaikessa.
Chanelin emä Teräshampaan Arkajalka on ensimmäisestä kasvattamastani bordercolliepentueesta se kotio jäänyt tyttönen. Kajjan sisko, joka muutti Joanalle, oli ehdottomasti pentueesta se parempi ja minulle muuttikin sen siskon pentu aikanaan. Kajja ei itsessään ollut mikään ihmeellinen, ura paimennusvalioksikin oli pitkä ja kivinen kun homma meni vähän turhaksi häsläämiseksi. Nuorempana oli vähän nössö, mutta vanhemmiten tasaantui. Kuitenkin näin Kajjassa potentiaalia jalostusmielessä, se oli terve, helppo koira arjessa (kisaamiseen ja treenaamiseen aivan liian helppo) ja ulkonäöltä ihan ok. Ja uskoin Kajjan siskon perusteella, että sillä on paljon enemmän annettavaa ja että Kajjan vanhemmat oli hyvät, ne olivat ensimmäiset bortsuni. Ja se kannatti, Kajja jätti minulle itseään huomattavasti paremman tytön - aivan helvetin hyvän Kajjaan verrattuna.
Kajjan isä Shassian Kuunloiste oli mustavalkoinen uros, joka oli ensimmäinen bordercollieurokseni. Sen kanssa painotin pk-hakuun, mutta kokeiltua tuli agia, tokoa, vepeä, koiratanssia, paimennusta, flyballia. Paimennuksesta sai oikeuden AII-luokkaan, mutta pk-haku oli se Rodin juttu, joten muut lajit jätettiin ja keskityttiin siihen. Rodi tuli minulle aikuisena ja vaikka se olikin hyvin koulutettu niin omat ongelmansa näkyi kodinvaihdon takia. Kuitenkin Rodi jätti minulle upean pentueellisen, jossa oli hyviä koiria.
Kajjan emä Lemonade oli punavalkoinen narttu, joka oli kova akka tekemään töitä. Se oli ensimmäinen bordercollieni, mutta sen kanssa treenaaminen sujui kuin tanssi. Se oli pk-koirana lyömätön eikä huono toko- ja paimennuskoirakaan. Vepekoiraksi siitä ei oikein ikinä ollut, mutta jollain ihmeellä se saatiin VOI-luokkaan siitä lajista ja saavutti vielä yhden 1-tuloksenkin sieltä, mutta siihen se sitten katkesi. Lemon teki työnsä kunnollisesti, oli rohkea ja avoin kaikkea kohtaan. Lemonin hyvät puolet taisivat hypätä tyttären tyttäreensä Chaneliin.
I: BH Hk3 Jk1 Vk1 Ek1 vFIN KVA STDcs vAVA vPVA Ärrälän Överi Ölinä (ruskeavalkoinen)
II: TK3 Teräshampaan Zeus (black tricolour)
III: evm
IIE: BH Jk3 Hk3 vFIN KVA & TVA vPVA vAVA MEVA vKTV-F vFBV vRH-TA Teräshampaan Dynasty (tricolour)
IIEI: evm
IIEE: iee BH Hk3 vFIN KVA vPVA Bondeland's Barbeque (tricolour)
IIEEI: Boneland's Mickey (punavalkoinen)
IIEEE: Boneland's Tirtintin (mustavalkoinen)
IE: BH Hk1 Jk1 vKTV-F Teräshampaan Siperianpihta (ruskeavalkoinen)
IEI: vPVA Yyhs Varkentje (punavalkoinen)
IEE: BH RH-F A vPVA vPDKW-09 vPFRAW-11 vFIN, vSWE, vFRA & vDK PMVA Dux's Tinkerbell (blue merle)
Liljan isä Ärrälän Överi Ölinä on Hensun kasvattama ruskeavalkoinen uros, jonka kummatkin vanhemmat ovat omaa kasvatustyötäni. Olli oli eläessään varsinainen monitoimimies, sen kanssa tuli kisattua useampaakin eri pk-lajia, agia, paimennusta, ascaa. Oikeastaan kaikkea mitä Ollin kanssa kunnolla aloitti niin siitä se myös valioitui. Valitettavasti ascaa ei keritty jatkaa pisemmälle, mutta kerkisi Olli sieltäkin hakea ensimmäisestä luokasta tunnukset lampaalla ja karjalla. Olli oli hyvin tasapainoinen uros, jolla oli aivan 10+ hermot. Se ei juuri koskaan pitänyt itsestään mitään ääntä. Upea koira! Toivon, että se jättää pentuihinsa kaiken sen hyvän mitä siinäkin oli. Näyttelyistä paras tulos erittäin hyvä.
Ollin isä Teräshampaan Zeus oli musta kolmivärinen uros, jonka pääpainotus oli tokossa. Eros valitettavasti oli nuorena vähän heittopussina ja otti aikansa, että se löysi oman paikkansa Hensun luota. Se ei ehkä ollut uros helpoimmasta päästä vaan vaati kouluttajaltaan paljon. Hyvin kovapäinen eikä herkästä hätkähtänyt, mutta luki ohjaajaansa kuin avointa kirjaa. Eros saavutti TK3-tunnuksen ja paimennuksesta AI-luokasta KUPI:n. Näyttelyistä hyvä taisi olla paras mitä Eros sai.
Eroksen emä Teräshampaan Dynasty oli kolmivärinen aivan helvetin hieno piirroskuvallinen narttu. Aivan uskomaton työmyyrä! Iivi kaivoi parhaat puolet esiin sijoitusnartustani. Voi oikeastaan sanoa, että Nana pärjäsi missä vain mitä Iivi halusi sen kanssa harrastaa. Nana on kahdeksan lajin käyttövalio, jonka lisäksi sillä on tuloksia myös esim vesipelastuksesta. Näyttelyistä ainakin erinomainen ja luokkansa kolmas. Eroksen isä on evm. koira
Nanan emä Boneland's Barbeque on yksi ensimmäisistä kolmesta bordercolliestani, oikeastaan se kolmas ja samalla ensimmäinen suvullinen bortsuni. Hieno trikkinarttu. Barbin kanssa ei koskaan käyty näyttelyissä ja sen päälaji oli pk-haku, josta se ylsikin valioksi. Barbin kanssa kisattiin myös paimennuksessa valioksi asti ja vepestä suoritettiin soveltuvuuskoe. Se oli ihan pätevä harrastuskoira, mutta siinä näkyi nuoren kouluttajan kokemattomuus. Uskon, että Barbista olisi ollut pisemmällekin, mutta itselläni ei vielä rahkeet riittäneet. Barbin isä Boneland's Mickey ja Boneland's Tirtintin ovat olleet olemassa, mutta eivät ikinä kisanneet missään. Kuitenkin näin vanhemmissa sellaista luonnetta ja potentiaalia, että halusin ehdottomasti ostaa Barbin itselleni.
Ollin emä Teräshampaan Siperianpihta oli mielettömän hieno ruskeavalkoinen narttu, joka aloitti lupaavan kisauran agissa, paimennuksessa, pk-lajeissa ja koiratansseissa, mutta kisaura jäi vähän kesken erinäisten ongelmien seurauksena. Pihtalla oli oikeus agissa III-luokkaan, paimennuksessa AIII-luokkaan ja pk-jäljellä & -haulla AVO-luokkaan. Vähän jäi harmittamaan, että Pihta ei viimeistä KUPIa kerinnyt hakemaan paimennuksesta, koska olisi sen ihan varmasti saanut! Enkä usko, että agikaan olisi taidosta jäänyt kiinni. Koiratanssin parissa tämä neitokainen näytti taitonsa ja kyntensä valioituen reilussa kahdessa kuukaudessa aloitettuaan kisauransa!! Pihta teki upeaa työtä, sillä oli todella hyvä moottori töihin ja se ei pelännyt ketään eikä mitään.
Pihtan isä Yyhs Varkentje oli punavalkoinen uros, joka paimensi, paimensi ja paimensi. Oli ihan sama mikä eläinlaji oli kyseessä niin Tjeje varmasti hoisi homman kotiin! Mutta mihinkään muuhun Tjejellä ei ollut intoa eikä siitä saanut oikein treenikaveria. Tekihän se töitä, mutta siitä puuttui se palo, joka sillä oli paimentaessa. PAKK & PESO käytiin yrittämässä ja kumpikin hylättynä. Käyttäytymiskoe ei tosin jäänyt kuin kuudesta pisteestä kiinni, mutta siihen jäi se pk-ura. Näyttelyistä paras tulos taisi olla erittäin hyvä ja luokkansa kolmas. Upea paimenkoira, joka teki töitä omistajalleen paimennuksessa aivan sadalla ja omistaja olikin Tjejelle kaikki kaikessa.
Pihtan emä Dux's Tinkerbell tuli minulle aikoinaan aikuisena kodinvaihtajana. Hieno blue merle narttu, joka pärjäsi näyttelyissä. Oikeastaan Daralle taisi olla vahvempi näyttelyinto kuin työinto. Se oli aina valmiina lähdössä näyttelyyn ja istui auton vieressä heti, jos näki näyttelytavaroita pakkaavan. Kyllä se toki töitäkin teki. Paimennuksesta se valioituikin, jonka lisäksi tokosta sai ALO1-tuloksen, pelastuskoirakokeista RH-F A-tunnuksen, flyballista keräsi 35pistettä ja hyväksytty käyttäytymiskoe. Olihan se ihan kohtuullinen harrastuskaveri, mutta parempiakin minulla on ollut. Toivoinkin niiden jättävän Tjejen kanssa erityisesti paimennukseen taipuvaisia pentuja ja on se taipumus näkynyt Pihtassa sekä pojassaan Ollissa.
E: BH Hk2 VK2 RH-E OTDd vPVA vAVA vFIN TVA Teräshampaan Disney Channel (tricolour)
EI: BH vFIN TVA vPVA Ketunjalan Best Choice / Rajattoman Best Choice (mustavalkoinen)
EII: HillUp's Romando (mustavalkoinen)
EIE: Rajattoman Jump On! / Ketunjalan Jump On! (tricolour)
EE: BH FH1 vPVA Teräshampaan Arkajalka (mustavalkoinen)
EEI: BH Hk3 Vk1 vFIN KVA Shassian Kuunloiste (mustavalkoinen)
EEE: BH Jk3 Hk3 vFIN KVA, PVA & TVA Lemonade (punavalkoinen)
Liljan emä Teräshampaan Disney Channel piti aikoinaan mennä sijoituskotiin, mutta palautuikin sieltä kotio - joka oli minulle kuin riemuvoitto, koska Chanel oli emänsä pentueessa ainut henkiin jäänyt ja alun alkaenkin lellikkini. Kaunis piirroskuvallinen tricolour narttu, jolla oli potkua treenaamiseen. Ihanan reipas ja avoin narttu, aavistuksen voimakastahtoinen ja huonosti motivoitavissa. Rakasti leikkiä lelulla, joten sillä pyrittiin palkkaamaan, kun ruuasta ei ollut Chanelin kohdalla palkaksi. Monitoiminen narttu, joka valioitui helposti agista, tokosta ja paimennuksesta. Pk-lajeissa sai oikeuden haun ja viestin voittajaluokkaan, mutta siellä ei keritty enää kisaamaan. Ascassa käytiin kisaamassa ankoilla, joka olikin varsin miellyttävää lampaiden paimennuksen rinnalla. PN4 taisi olla Chanelin paras näyttelytulos.
Chanelin isä on Ketunjalan Best Choice / Rajattoman Best Choice, joka on vaihtanut kasvattajaliitettä ja löytyy vFCI:n rekisteristä kummallakin nimellä. Uroksella on tämän pentueen lisäksi myös toinen pentue. Olen elänyt käsityksessä, että käytin tässä pentueessa evm. sukuista urosta, mutta uroksen isä HillUp's Romando löytyy vFCI:n rekisteristä, vaikka Ketunjalan Best Choice pentuesivulla huudellaan, että ainoastaan uroksen emä Rajattoman Jump On! / Ketunjalan Jump On! on ollut olemassa. Joten kukin tehköön päätökset tämän suvun suhteen. Todennäköisesti uros on 1-polvinen suvultaan. Ruuti oli kohtuullisen kovapäinen ja aina mukana kaikessa.
Chanelin emä Teräshampaan Arkajalka on ensimmäisestä kasvattamastani bordercolliepentueesta se kotio jäänyt tyttönen. Kajjan sisko, joka muutti Joanalle, oli ehdottomasti pentueesta se parempi ja minulle muuttikin sen siskon pentu aikanaan. Kajja ei itsessään ollut mikään ihmeellinen, ura paimennusvalioksikin oli pitkä ja kivinen kun homma meni vähän turhaksi häsläämiseksi. Nuorempana oli vähän nössö, mutta vanhemmiten tasaantui. Kuitenkin näin Kajjassa potentiaalia jalostusmielessä, se oli terve, helppo koira arjessa (kisaamiseen ja treenaamiseen aivan liian helppo) ja ulkonäöltä ihan ok. Ja uskoin Kajjan siskon perusteella, että sillä on paljon enemmän annettavaa ja että Kajjan vanhemmat oli hyvät, ne olivat ensimmäiset bortsuni. Ja se kannatti, Kajja jätti minulle itseään huomattavasti paremman tytön - aivan helvetin hyvän Kajjaan verrattuna.
Kajjan isä Shassian Kuunloiste oli mustavalkoinen uros, joka oli ensimmäinen bordercollieurokseni. Sen kanssa painotin pk-hakuun, mutta kokeiltua tuli agia, tokoa, vepeä, koiratanssia, paimennusta, flyballia. Paimennuksesta sai oikeuden AII-luokkaan, mutta pk-haku oli se Rodin juttu, joten muut lajit jätettiin ja keskityttiin siihen. Rodi tuli minulle aikuisena ja vaikka se olikin hyvin koulutettu niin omat ongelmansa näkyi kodinvaihdon takia. Kuitenkin Rodi jätti minulle upean pentueellisen, jossa oli hyviä koiria.
Kajjan emä Lemonade oli punavalkoinen narttu, joka oli kova akka tekemään töitä. Se oli ensimmäinen bordercollieni, mutta sen kanssa treenaaminen sujui kuin tanssi. Se oli pk-koirana lyömätön eikä huono toko- ja paimennuskoirakaan. Vepekoiraksi siitä ei oikein ikinä ollut, mutta jollain ihmeellä se saatiin VOI-luokkaan siitä lajista ja saavutti vielä yhden 1-tuloksenkin sieltä, mutta siihen se sitten katkesi. Lemon teki työnsä kunnollisesti, oli rohkea ja avoin kaikkea kohtaan. Lemonin hyvät puolet taisivat hypätä tyttären tyttäreensä Chaneliin.